The 23rd Finnish Conference of Onomastics

 link

Finnish Conference of Onomastics is an annual scientific event, where scholarly studies concerning proper names in Finland and its vicinity are presented. The conferences have been arranged since 1998. 

The 23rd Finnish Conference of Onomastics will be held on 29-30 October 2020. Due to the Covid-19 situation, the conference will be arranged virtually.

Sign up for the event under the following link by October 25th 2020: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/107411/lomake.html

Wee will later send more detailed instructions on how to get to the Zoom platform.

The program and abstract can be found on the event's website: https://blogs.helsinki.fi/nimipaivat/

For more information, please contact the organisers.

Participating the conference is open and free of charge for everybody. Presentations are mainly in Finnish, but sometimes in Swedish or English.

For more information, do not hesitate to contact the organizing committee:
PhD Lasse Hämäläinen (firstname.lastname@tuni.fi)
PhD student Jaakko Raunamaa (firstname.lastname@helsinki.fi)
PhD Johanna Virkkula (firstname.lastname@gmail.com)

The 21st Finnish Conference of Onomastics on social media

Finnish Conference of Onomastics is an annual scientific event, where scholarly studies concerning proper names in Finland and its vicinity are presented. The conferences have been arranged since 1998. Next conference will be from October 31st to November 1st 2019 in the University of Helsinki.

Suomessa tehtyjä nimistöntutkimuksen graduja esittelee @PetraSaarnisto. Tässä vanhimmat aiheet ja tekijät. #nimipäivät2019 @Kotus_tiedotus pic.twitter.com/3vpPIOsqkY

— Terhi Ainiala (@ainiala) October 31, 2019

Lappuliisat, parkkipirkot ja -petet ovat suomessa tavallisia. Määriteosa auttaa ymmärtämään sanan merkityksen, uusiakin yhdyssanoja syntyy. Appellatiivistumisesta kielenilmiö kertoo Maria Sarhemaa. #nimipäivät2019 #nimet pic.twitter.com/CEEWSNT4H8

— Terhi Ainiala (@ainiala) October 31, 2019

The use of personal names in newspapers under scrutiny in Hartmut Lenk’s keynote. He takes a closer look at Yassir Arafat in texts after his death. Interesting! #nimipäivät2019 @HYhumtdk pic.twitter.com/XsFvDJ58g8

— Terhi Ainiala (@ainiala) November 1, 2019

Suomessa asuvien venäjänkielisten lasten etunimiä 2000-luvulla tutkivat Ksenia Eskola ja @Haamukirjailija. Suosituimpia nimiä ovat Sofia ja Daniel. Yli puolet lapsista (65 %) on saanut vain yhden nimen, mikä on iso ero suomenkielisiin lapsiin nähden. #nimipäivät2019 pic.twitter.com/6tT5FCXST2

— Terhi Ainiala (@ainiala) October 31, 2019

Nimistöntutkimuksen päivät meneillään. Kannattaa seurata #nimipäivät2019. Iltapäivällä julkistetaan Vuoden nimi! https://t.co/UbuZtySmRJ

— Anu von Lode (@valkeajarvi) November 1, 2019

Miltä näytti Helsingin kielimaisema vuosina 1867-1939? Kysymystä tarkastelee Väinö Syrjälä aineistonaan @Kaupunginmuseo:n valokuvat. Ruotsi oli hallitseva kieli, mutta monikielisyys on hyvin vahvaa. #nimipäivät2019 pic.twitter.com/Hk0BbMZttT

— Terhi Ainiala (@ainiala) November 1, 2019

Helsingissä on yli 1000 jalankulku- ja pyöräilytien nimeä. Niillä on 33 eri perusosaa, kiistatta tavallisin on polku. Harvinaisempia: taival, kulku, silta, sola, vieri, akseli ym. Yksiosaisia: Liekki, Kiikku, Esirippu ym. Hanna Ikonen @helsinki selvittää. #nimipäivät2019 pic.twitter.com/R8DpNPtk6d

— Terhi Ainiala (@ainiala) November 1, 2019

The 21st Finnish Conference of Onomastics

Finnish Conference of Onomastics is an annual scientific event, where scholarly studies about proper names in Finland and its vicinity are presented. The conferences have been arranged since 1998. Next conference will be from October 31st to November 1st 2019 in the University of Helsinki. The program will be released here.

There will be interesting presentations in different fields of onomastics, conference dinner, choice of name of the year, and so on.

If you would like to present your paper or poster, submit your abstract by September 30, 2019 via https://elomake.helsinki.fi/forms/98562/lomake.html

Participating the conference is open and free of charge for everybody. Presentations are mainly in Finnish, but sometimes in Swedish or English.

For more information, do not hesitate to contact the organizing committee:
University lecturer Johanna Virkkula (firstname.lastname@helsinki.fi)
Lasse Hämäläinen (firstname.j.lastname@helsinki.fi)
Jaakko Raunamaa (firstname.lastname@helsinki.fi)

Please find them also on Facebook!

Nimistöntutkimuksen päivät järjestetään 31.10.–1.11.2019 Helsingin yliopiston päärakennuksessa saleissa viisi ja kuusi. Luvassa on jälleen kiinnostavia esitelmiä onomastiikan eri aloilta, konferenssi-illallinen, vuoden nimen valinta ja niin edelleen.

Jos haluat esitelmöidä tai esitellä posteria Nimistöntutkimuksen päivillä, jätä abstraktisi 30.9. mennessä osoitteessa: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/98562/lomake.html

(Tämä on nimenomaan abstrakteille, ilmoittautuminen lähempänä.)

Nimistöntutkimuksen päivillä on myös tapahtumasivu: https://blogs.helsinki.fi/nimipaivat/ .

Ilmoittautuminen Nimistöntutkimuksen päiville 8.–9.11.2018

Nimistöntutkimuksen päivät järjestetään 8.–9.11.2018 Helsingin yliopiston päärakennuksessa saleissa viisi ja kuusi. Luvassa on jälleen kiinnostavia esitelmiä onomastiikan eri aloilta, konferenssi-illallinen, vuoden nimen valinta ja niin edelleen. Tänä vuonna Nimistöntutkimuksen päivillä järjestetään myös posteriesittely. Alustava aikataulu löytyy alta.

Ilmoittautuminen Nimistöntutkimuksen päiville on avattu: 

https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/92777/lomake.html

Muistathan ilmottautua perjantaihin 27.10 mennessä (esitelmiä voi tulla kuuntelemaan ilman ilmottatumistakin). Saman linkin kautta voi myös ilmottautua torstain konferenssi-illalliselle ravintola Zinnkelleriin (menu 28e).

Ja muistathan, että tänäkin vuonna valitaan vuoden nimi. Ehdotuksia voi jo nyt lähettää osoitteen nimistopaivat@gmail.com.

Kaikki nimistä kiinnostuneet ovat entiseen tapaan tervetulleita, ja kutsua saa mieluusti jakaa!

Nimistöntutkimuksen päivillä on myös tapahtumasivu: https://blogs.helsinki.fi/nimipaivat/ .

Abstraktit löytyvät osoitteesta: https://drive.google.com/file/d/1HMbHBXEvr-0TREsuupCkaPY4E2ecjd0U/view?usp=sharing 

ALUSTAVA AIKATAULU:

TORSTAI 8.11.2018
Sali 6 10.00-12.00
10.00–10.20 Avaussanat & Terhin vuosikatsaus
10.20–10.50 Mikko Heikkilä: Katoava vai säilyvä paikannimistö?
10.50–11.20 Miro Metsämuuronen: Tanskalaislähteiden välittämä paikannimiaineisto fäärin äännehistorian tutkimuksessa
11.20–11.50 Johanna Halonen: Suomen Kirkko-, Kirkon- ja -kirkko-nimistä
11.50–12.00 Vuoden nimi -ehdokkaiden esittely (Lasse)

12.00–13.00 Lounas

Sali 5 13.00-16.45
13.00–14.00 Kutsupuhuja Laimute Balode: 100 Most Popular Names in Latvia (Personal Names and Place Names)
14.00–14.30 Maarit Mustonen: nimitaidetta

14.30–15.15 Kahvitauko + posteriesittely

15.15–15.45 Henna Massinen: Venäläisperäisyys karjalaisissa eläimennimissä
15.45–16.15 Olga Karlova: Omaperäinen karjalainen lisänimi vai karjalais-ortodoksinen ristimänimi? Karjalaisten sukunimien etymologian kysymyksiä.
16.15–16.45 Jaakko Raunamaa: Itämerensuomalaisten henkilönnimien levinneisyys keskiajan lopussa 
17.30 Illallinen ravintola Zinnkellerissä

PERJANTAI 9.11.2018
Sali 6 10.00-15.00
10.00–10.30 Anni Magga-Eira: Paikannimet saamelaisessa kertomaperinteessä
10.30–11.00 Taarna Valtonen: Uuteen maahan – Koillis-Inarin evakkojen koltansaamenkieliset paikannimet
11.00–11.30 Soňa Wojnarová: Appellatiivit draha ja dráha sisältäviä paikannimiä Tšekissä (kansan)etymologian näkökulmasta
11.30–12.00 Maria Sarhemaa: Nimeni on dr. Kovács Jánosné dr. Fekete Ilona. Unkarilaisista henkilönnimistä ja nimenkäytöstä

12.00–13.00 Lounas

13.00–13.30 Minna Saarelma-Paukkala ja Leila Mattfolk: Neela ja Teo, Malte ja Leona – Nimipäiväkalenterien uudistus 2020 : Neela och Teo, Malte och Leona – nya namn i namnsdagskalendern 2020
13.30–14.00 Lasse Hämäläinen: Onko internet muuttanut tapojamme antaa tai käyttää nimiä?
14.00–14.30 Hanna Ikonen: Naiset Helsingin nimistössä

Uralica Helsingiensia 12 "Personal name systems in Finnic and beyond"

Finno-Ugrian Society

Edited by Terhi Ainiala and Janne Saarikivi

This volume sheds light on personal name systems in various Finno-Ugrian languages. Special emphasis is placed on the reconstruction of name systems' historical strata and the cultural contacts reflected in personal names. Finnish, Veps, Karelian, Estonian, Saami, Mari and Hungarian names are under closer scrutiny.

Contents

Introduction [PDF]

Janne Saarikivi (University of Helsinki): The spread of Finnic pre-Christian anthroponyms in toponyms

Jaakko Raunamaa (University of Helsinki): Finnish medieval village names based on anthroponyms in the Castle Province of Raseborg

Timo Rantakaulio (University of Helsinki): Personal name-based place names by Lake Lennus in Savitaipale

Denis Kuzmin (University of Helsinki / Karelian research centre): Adaptation of Orthodox personal names in the Karelian language

Irma Mullonen (Petrozavodsk State University / Karelian research centre): The heritage of the Veps non-Christian onomasticon in southern Svir settlement names

Olga Karlova (Helsingin yliopisto): Karjalaisten venäjännetyistä käännössukunimistä

Evar Saar (University of Helsinki / Võru instituut): Forenames in 16th and 17th century southeastern Estonia

Taarna Valtonen (University of Oulu): Anthroponyms in the Saami languages

Alexander Pustyakov (University of Helsinki): Mari personal names: history and current developments

Valéria Tóth (University of Debrecen): The history of the Hungarian personal name system in the context of cognitive-pragmatic description

List of contributors

_{Helsinki 2017. 381 p. 25 €. ISBN 978-952-5667-90-5 (paperback), ISBN 978-952-5667-91-2 (PDF).}

Digitaalinen Nimiarkisto avattu

KOTUS

Digitaalinen nimiarkisto avautuu. Kattavat tiedot Suomen paikannimistöstä verkossa. #nimiarkisto #paikannimet https://t.co/a2d9q73ta0 pic.twitter.com/FkK7o5grxK

— Kotus (@Kotus_tiedotus) December 11, 2017

Kattavat tiedot Suomen paikannimistöstä verkossa.

Kotimaisten kielten keskus on digitoinut sadan vuoden aikana kerätyt paikannimikokoelmat ja avannut ne digitaalisessa Nimiarkistossa kaikkien käyttöön 11. joulukuuta 2017. Digitaalinen Nimiarkisto ei ole vain historiallisen tiedon lähde vaan tulee pian tarjoamaan jokaiselle mahdollisuuden osallistua tietojen rikastamiseen ja uuden tiedon keräämiseen.

Lehdistötiedote
Digitaalinen Nimiarkisto
Digitaalisesta Nimiarkistosta kotus.fi-sivuilla

Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on digitoinut sadan vuoden aikana kerätyt paikannimikokoelmat ja avaa ne digitaalisessa Nimiarkistossa kaikkien käyttöön 11.12.2017. Digitaalinen Nimiarkisto on yksi Suomi 100 -juhlavuoden hankkeista. Digitaalinen Nimiarkisto ei ole vain historiallisen tiedon lähde, vaan se tulee pian tarjoamaan jokaiselle mahdollisuuden osallistua tietojen rikastamiseen ja uuden tiedon keräämiseen, jotta koko Suomen paikannimistöstä on kattavat ja ajantasaiset tiedot myös tulevaisuudessa. Paikannimitietoja tarvitaan niin tutkimuksessa kuin vaikkapa karttanimistön tarkastuksessa ja kuntien nimistönsuunnittelussa. Paikannimet ovat myös osa aineetonta kulttuuriperintöämme.

Alkuvaiheessa digitaalinen Nimiarkisto sisältää keskeisimmän osan suomenkielisistä nimistä, joita on kerätty kaikkiaan noin 2,7 miljoonaa. Suomen ruotsinkielinen paikannimistö, noin 380 000 nimitietoa, liitetään palveluun myöhemmin yhteistyössä Svenska litteratursällskapetin kanssa. Saamenkielisen paikannimistön mukaan saamista edistetään yhteistyössä eri saamelaisyhteisöjen kanssa. Sisältöjen täydentäminen ja palvelun kehittäminen jatkuvat vaiheittain.

Alun perin paikannimitiedot on kirjoitettu käsin tai koneella paperikorteille, joista tietokantaan on poimittu keskeisin tietosisältö, kuten nimen hakuasu, paikan laji, sijaintitiedot, kerääjä, keruuvuosi ja pitäjä. Sijainnit on merkitty paperikarttoihin, jotka on myös digitoitu ja joiden avulla tietokantaan on lisätty nimettyjen paikkojen pistekoordinaattisijainnit. Paikannimitietokanta on avoimesti käytettävissä Creative Commons -lisensoituna. Lisäksi alkuperäisaineisto eli kortit ja keruukartat tulevat tarjolle kuvatiedostoina, osin vapaasti ja osin kirjautuneille käyttäjille.

Nimiarkiston käyttämiseen on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja. Selainkäyttöliittymän kautta voi tehdä helposti teksti- ja karttapohjaisia hakuja. Samoin pian voi osallistua aineiston rikastamiseen täydentämällä olemassa olevia aineistoja tai tallentamalla tietoja uusista nimistä. Vaativammissa tarpeissa voi hyödyntää paikkatiedon kyselyrajapintapalvelua.

20. Nimistöntutkimuksen päivät

Photo-report comprising pictures from Facebook (by Saila Salonen)

Nimistöntutkimuksen päivät alkoivat! Ajankohtaisia juttuja nimistöntutkimuksen alalta kertoo Terhi Ainiala.

Nimipäivillä vuorossa Pauli Rahkonen aiheenaan Läpinäkymättömien nimien alkuperä.

Mikko Heikkilä esitelmöi vanhoista paikannimistä otsikolla Imatralta Äänekoskelle - lisiä kadonne(id)en länsiuralilais(t)en kiel(t)en nykyisen Suomen alueelle jättämään paikannimistöön.

Esitelmöintivuorossa Johanna Halonen otsikolla Kättylä kävi täällä! Varhaiskeskiaikaisen piispanpöydän jäljet nimimaisemassa.

Nimistöntutkimuksen päivien kutsupuhujana esitelmöi Ritva Liisa Pitkänen otsikolla Suomi 100 – Länsi-Uusimaa 1000.

Timo Rantakaulio esitelmöi otsikolla Suomen asutushistoriasta ja havaintoja itämerensuomen leviämisestä ja Ruotsin Itämaan rajoista.

Kutsupuhujamme kiinnostunutta yleisöä! Esitelmän jälkeen käydään aktiivista keskustelua.

Jaakko Raunamaa esitelmöi aiheenaan Itämerensuomalaisiin henkilönnimiin perustuvat kylännimet.

Puheenvuoro on Saulo Kepsulla, aiheena Kylännimet ja Suomen asuttaminen.

Taarna Valtonen esitelmöi otsikolla Uumajansaamenkielisiä paikannimiä 1670-luvulta – Havaintoja rakenteesta, sanastosta ja nimistönmuutoksesta.

Nimipäivillä valitaan tänä vuonna Vuoden nimi! Äänestys on käynnissä Nimipäivillä perjantain 3.11. klo 13 saakka. Tule paikan päälle äänestämään ja vaikuttamaan!

Väinö Syrjälä esitelmöi otsikolla Kadunnimet osana Luxemburgin monikielistä katukuvaa.

Palasimme vielä loppukesän tunnelmiin, kun Lasse Hämäläinen ja Jaakko Raunamaa kertoivat terveisiä kansainvälisestä nimistökongressista ICOSista Debrecenistä.

Viimeisenä esitelmöi Olga Karlova aiheenaan Karjalaisten venäjännetyistä sukunimistä.

Puheenvuoro on Sami Suvirannalla, joka esitelmöi otsikolla Lentoasemien muistonimet.

Minna Saarelma-Paukkala esitelmöi otsikolla Suomalaisten nykynimistö ja nimipäiväkalenterin uudistaminen.

Väinö Syrjälä kertoo Nornasta, pohjoismaisesta nimistöntutkijayhteisöstä.
Nornan verkkosivuilta löytyy ajankohtaista nimiasiaa: http://www.norna.org/

Puheenvuoro on Henna Massisella, joka esitelmöi otsikolla Karjalaisten lehmännimien alueellisesta variaatiosta Karjalan kielen sanakirjan aineiston valossa.

Nimipäivien päätteeksi valittiin Vuoden nimi!
Vuoden nimeksi valittiin selvällä äänienemmistöllä Tampereen yliopisto. Suuret onnittelut hienosta nimestä!

Nimipäivien illallisella on mukava tunnelma! Ohjelmassa on jälleen jo perinteeksi muodostunut (toista kertaa järjestettävä) nimivisa, jonka haastavia kysymyksiä ratkotaan pöytäkunnittain.

Esitelmöintivuorossa Kaisa Häkkinen aiheenaan Erisnimet Mikael Agricolan teoksissa.

Iltapäivän aloittaa Krista Ojala esitelmällään Lasten työnimet. Työnimiperinne osana lasten nimeämisprosessia 2010-luvulla.

Puheenvuoro on Petri Kalliolla, joka esitelmöi otsikolla Itämerensuomalaisen kielialueen vanha indoeurooppalainen paikannimistö.

Vuorossa Terhi Ainiala ja Jarmo Jantunen esitelmällään Mitä ja miten Hesasta ja Stadista puhutaan Suomi24-aineistossa: avaus korpusavusteiseen onomastiikkaan.

Claudia Jeltsch esitelmöi otsikolla Saara tai Sara: hybridi-identiteetit saksa–suomi tai vaikuttaako nimivalinta lapsen identiteettiin?

Tiina Räisä puhuu otsikolla Nimien mediarituaalisesta käytöstä ja merkityksestä.

Esitelmöintivuorossa on Johanna Virkkula otsikolla Kaakkoiseurooppalaisten euroviisulaulujen nimistö.
Mikä parasta, saatavilla on soittolista: https://goo.gl/Jbnf6H

Nimipäivät jatkuvat!
Toisen päivän aloittavat Toni Suutari, Helinä Uusitalo ja Susanna Ånäs Kotimaisten kielten keskuksesta. He kertovat 11.12.2017 avautuvasta Kotimaisten kielten keskuksen digitaalisesta nimiarkistosta.

Vuorossa on Ksenia Eskola aiheenaan Pietarissa asuneiden suomalaisten kokemuksia nimistään.

20. Nimistöntutkimuksen päivät ovat päättyneet!
Nimipäivät olivat jälleen täynnä mielenkiintoisia esitelmiä ja aktiivista keskustelua, iloista iltaohjelmaa unohtamatta. Kiitos kaikille osallistujille! Hienoa, että tulitte, suurin osa varmasti jo ties monetta kertaa. Ensi vuonna taas tavataan!

Ilmoittautuminen Nimistöntutkimuksen päiville 2.–3.11.2017

Ilmoittautuminen Nimistöntutkimuksen päiville 2.–3.11.2017 on avattu. Löytyy alla olevasta linkistä: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/83150/lomake.html

Muistathan ilmottautua perjantaihin 20.10 mennessä. Saman linkin kautta voi myös ilmottautua torstain konferenssi-illalliselle ravintola Zinnkelleriin.

Päivien alustava ohjelma:

TORSTAI

10.00-10.05 Avajaissanat
10.05-10.20 Terhi Ainiala: Nimistöntutkimuksen kuulumisia
10.20-10.40 Toni Suutari, Helinä Uusitalo ja Susanna Ånäs: Nimiarkisto avautumassa
10.40-11.00 Pauli Rahkonen: Onomastiikan metodeista
11.00-11.20 Mikko Heikkilä: Imatralta Äinäjoelle ‒ lisiä kadonne(id)en länsiuralilais(t)en kiel(t)en nykyisenSuomen alueelle jättämään paikannimistöön
11.20-11.30 Vuoden nimi -äänestys
11.30-11.50 Johanna Halonen: Kättylä kävi täällä! Varhaiskeskiaikaisen piispanpöydän jäljet nimimaisemassa
11.50-12.10 Saulo Kepsu: Kylännimet ja Suomen asuttaminen
12.10-13.10 Lounastauko
13.10-14.10 KUTSUPUHUJA: Ritva Liisa Pitkänen: Suomi 100 – Länsi-Uusimaa 1000
14.10-14.30Kahvitauko
14.30-14.50 Timo Rantakaulio: Suomen asutushistoriasta ja havaintoja itämerensuomen leviämisestä ja Ruotsin Itämaan rajoista
14.50-15.10 Jaakko Raunamaa: Itämerensuomalaisiin henkilönnimiin perustuvat kylännimet
15.10-15.30 Nimistöntutkijoiden kuulumisia Debrecenistä
15.30-15.40 Tauko
15.40-16.00 Taarna Valtonen: Uumajansaamenkielisiä paikannimiä 1670-luvulta – Havaintoja rakenteesta, sanastosta ja nimistönmuutoksesta
16.00-16.20 Kaisa Häkkinen: Erisnimet Mikael Agricolan teoksissa
16.20-16.40 Henna Massinen: Karjalaisien lehmännimien alueellinen variaatio Karjalan kielen sanakirjan aineiston valossa
16.40-17.00 Olga Karlova: Karjalaisten venäjännetyistä sukunimistä

PERJANTAI

9.30-9.50 Petri Kallio: Itämerensuomalaisenkielialueen vanha indoeurooppalainen paikannimistö
9.50-10.10 Anni Magga-Eira: Paikannimien säilyminen porosaamelaisten paikannimitaidossa
10.10-10.30 Väinö Syrjälä: Nornan esittely
10.30-10.40 Tauko
10.40-11.00 Tiina Räisä: Nimien mediarituaalisesta käytöstä ja merkityksestä
11.00-11.20 Terhi Ainiala ja Jarmo Jantunen: Mitä ja miten Hesasta ja Stadista puhutaan Suomi24-aineistossa: avaus korpusavusteiseenonomastiikkaan
11.20-11.40 Väinö Syrjälä: Kadunnimet osana Luxemburgin monikielistä katukuvaa
11.40-12.00 Johanna Virkkula: Kaakkoiseurooppalaisten euroviisulaulujen nimistö
12.00-13.00 Lounas
13.00-13.20 Krista Ojala: Lasten työnimet ja työnimiperinne osana lasten nimeämisprosessia 2010-luvulla
13.20-13.40 Ksenia Eskola: Kutsumanimen suhde identiteettiin: Pietarissa asuneiden suomalaisten kokemuksia nimistään.
13.40-14.00 Claudia Jeltsch: Saara tai Sara: hybridi-identiteetit saksa - suomi tai vaikuttaako nimivalinta lapsen identiteettiin?
14.00-14.20 Kahvitauko
14.20-14.40 Sami Suviranta: Lentoasemien muistonimet
14.40-15.00 Minna Saarelma-Paukkala: Suomalaisten nykynimistö ja nimipäiväkalenterin uudistaminen
15.00-15.20 Lasse Hämäläinen: Tor-verkon huumemyyjien käyttäjänimet
15.20-15.30 Vuoden nimen julkistus ja päätesanat

Etunimikirja - Suomalaiset nimitrendit 2000-luvulla

SKS

Kirjailija: Minna Saarelma-Paukkala
Kustantaja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Kieli: Suomi
Sivumäärä: 272
Asu: Pehmeäkantinen kirja
Julkaisuvuosi: 2017, 28.09.2017 (lisätietoa)
Tuotesarja: Kirjokansi 135
Tuoteryhmä: 
UUTUUSKIRJAT 2017
Kieli > suomen kieli
Yhteiskunta
Yhteiskunta > yhteiskunta
Maat ja kansat > Suomi ja suomalaiset

Saatavuusarvio: Arvioimme, että tuote lähetetään meiltä noin 3-4 arkipäivässä (04.10-05.10.2017). ISBN-13: 9789522228314, ISBN-10: 9522228311 Hinta: 30.00 € (Alv 10%, 27.27€ Alv 0%), OVH 30.00 €

---

Tiesitkö, että suomalaisilla on käytössään jo yli 120 000 erilaista etunimeä ja että nimimäärä on yli kaksinkertaistunut vain muutamassa vuosikymmenessä? Millaisia ovat nimenannon trendit 2000-luvulla?

Helmi, Siiri, Väinö... Viime vuosina moni lapsi on saanut uusvanhan nimen noin sadan vuoden takaa. Suosittuja ovat myös kansainväliset nimet, kuten Erin ja Noel. Nimenantomme on huomattavasti aiempaa yksilöllisempää: yhä useampi lapsi saa erikoisen, jopa vanhempien itse keksimän etunimen. Lisäksi maahanmuuttajien nimet ovat monipuolistaneet nimistöämme.

Etunimikirja kertoo, miltä suomalaisten etunimet näyttävät tänä päivänä. Teoksessa esitellään myös suomenruotsalaisten, saamelaisten ja muiden kielivähemmistöjen etunimiä sekä muun Euroopan ja Yhdysvaltojen nimimuoteja. Lisäksi kirjassa kerrotaan suomalaisesta nimipäiväkulttuurista ja nimilaista.

Minna Saarelma-Paukkala on nimistöntutkimuksen dosentti ja Helsingin yliopiston almanakkatoimiston johtaja. Vuodesta 2010 lähtien hän on vastannut suomalaisen nimipäiväkalenterin ylläpidosta.

Lisätietoja tuotteesta:
978-952-222-831-4_2sisa.pdf

smack the jack

Uusvanhat, kansainväliset ja yksilölliset etunimet muodissa

Etunimikirja – Suomalaiset nimitrendit 2000-luvulla kertoo, miltä suomalaisten etunimet näyttävät tänä päivänä, ja kuinka omaperäistä tai kansainvälistä nimistömme on.

Etunimikirja avaa suomalaisten nimenantoa alan tuoreimman tutkimuksen perusteella. Kirja tarkastelee nimiä niin virallisten väestötilastojen, nimien kielellisen taustan kuin yhä nopeammin vaihtuvien nimitrendien näkökulmasta.

2000-luvulla muodissa ovat olleet ns. uusvanhat nimet, kuten Iida, Siiri, Frans ja Väinö. Suosittuja ovat myös uudet kansainväliset nimet, kuten Erin, Isla, Luka tai Noel.Suomalaisten nimenanto on myös vahvasti yksilöllistynyt: yhä useampi lapsi saa erikoisen, jopa vanhempien itse keksimän etunimen. Lisäksi maahanmuuttajien nimet ovat monipuolistaneet nimistöämme.

Suomalaisten nimitrendien lisäksi kirja esittelee kielivähemmistöjen etunimiä ja muiden maiden nimimuoteja sekä avaa maamme nimipäiväkulttuuria ja nimilakia. Asiantuntevaa tutkimustekstiä värittävät etunimiin liittyvät sanonnat ja tarinat.

Minna Saarelma-Paukkala on nimistöntutkimuksen dosentti ja Helsingin yliopiston almanakkatoimiston johtaja. Vuodesta 2010 lähtien hän on vastannut suomalaisen nimipäiväkalenterin ylläpidosta.

Minna Saarelma-Paukkala
Etunimikirja
Suomalaiset nimitrendit 2000-luvulla
268 sivua | SKS 2017