Tuesday, November 22, 2016

Nimistöntutkimuksen päivät 2016

http://blogs.helsinki.fi/norsu-blogi/2016/11/22/nimistontutkimuksen-paivat-2016/

Teksti Lasse Hämäläinen, kuvat Saila Salonen.
XIX Nimistöntutkimuksen päivät järjestettiin 17.–18.11.2016 Helsingin yliopistolla. Kahden päivän aikana kuultiin esitelmiä nimistöntutkimuksen osa-alueilta laidasta laitaan.
Suomalaisten nimistöntutkijoiden syksyyn on kuulunut vuodesta 1998 lähtien Nimistöseminaari. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa kaksipäiväisenä, minkä johdosta sen nimi vaihdettiin Nimistöntutkimuksen päiviksi. Syy tapahtuman pitenemiseen on yksinkertainen: tieteenala on kasvanut niin suureksi, että kaikki halukkaat esitelmöijät eivät mahdu yhdelle päivälle. Kaikkiaan esitelmiä pidettiin 20 kappaletta.


Miljöönä toimi Helsingin yliopiston Psychologicum-rakennus Siltavuorenpenkereellä. Salin A132 arvokas, historiallinen tunnelma tarjosi tapahtumalle juhlavat puitteet.
Vaikka tapahtuman nimi on vaihtunut, moni asia on pysynyt samana. Avauspuheenvuorona kuultiin perinteiseen tapaan Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Terhi Ainialan katsaus kuluneen vuoden nimistöopetukseen ja alalta valmistuneisiin pro gradu -tutkielmiin. Ohjelman rungon muodostivat ajankohtaiseen tutkimukseen liittyvät esitelmät. Ensimmäisen päivän teemoja olivat perinnäiset paikannimet, kotieläinten nimet ja saamelaisalueen paikannimet.

Ensimmäisen päivän kohokohtana oli kutsupuhujan, emeritusprofessori Eero Kiviniemen esitys Päijä-alkuisista paikannimistä. Vaikka Kiviniemi on ollut eläkkeellä yli 10 vuoden ajan eikä ole julkaissut tutkimuksia Suomalaisten etunimien (2006) jälkeen, on maineikkaan tiedemiehen mieli yhä terävä ja kirkas. Päijänne, Suomen toiseksi suurimman järven nimi, on kuulunut Suomen etymologisen paikannimitutkimuksen suurimpiin mysteereihin. Kiviniemen esitys ei pyrkinyt ratkaisemaan tätä ongelmaa lopullisesti, mutta sen esille nostama yhteys Päijä-nimien ja lähellä sijaitsevien mäkien, mahdollisten muinaisten uhripaikkojen, välillä on kuitenkin huomionarvoinen ja jatkotutkimusta ansaitseva.

Päivän päätteeksi noin 20 hengen joukko jatkoi konferenssi-illalliselle Ravintola Sinneen. Virikkeitä tarjottiin paitsi makunystyröille, myös mielen pienille harmaille soluille: illallisen ohjelmaan kuului Nimivisa, jossa osallistujat 3–4 hengen joukkueissa testasivat nimiin liittyvää tietouttaan. Kysymykset ovat nähtävissä osoitteessa https://docs.google.com/document/d/1rPCXOFwaej70jFm5jyW0sumjVaht3Rhq1hXbWxs3dAg.
Toinen päivä alkoi katsauksella Langnetin uuden Nimistöntutkimus-teemaryhmän toimintaan. Tämän jälkeen kuultiin esitelmiä mm. suomalaisten almanakkojen nimiaineistoista, Tallinnan keskiaikaisista henkilönnimistä, suomen ja unkarin etunimiyhdyssanoista sekä Malmin lentokentän alueen vanhoista paikannimistä.
Nimipäivät päättyivät Toni Suutarin tilannekatsaukseen Kotuksen Nimiarkiston digitalisointihankkeesta. Yli 3 miljoonan nimilipun muuntaminen sähköiseksi tietokannaksi on valtava työ, mutta se näyttää edenneen hyvin. Onkin odotettavissa, että verkkopalvelu avautuu vuoden 2017 aikana juhlistamaan Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä. Samalla se tulee helpottamaan nimitutkijoiden arkea ja mahdollistamaan täysin uudenlaisia tutkimusasetelmia.

Ensi vuonna myös Nimistöntutkimuksen päivät juhlivat: vuonna 2017 päivät järjestetään 20. kerran. Odotettavissa on jälleen monipuolinen katsaus tuoreimpaan nimistöntutkimukseen, ja tiedossa saattaa olla jokunen yllätyskin juhlavuoden kunniaksi.
Nähdään jälleen Nimipäivillä 2017!